Voikukan ravintoarvot ja historia – Yllättävä ravintoaarteemme

Voikukka – Aliarvostettu ravintoaarteemme ja sen kiehtova historia

Useimmat meistä tuntevat voikukan (Taraxacum officinale) vain ärsyttävänä puutarhan "rikkakasvina", jota kitketään viikoittain nurmikolta. Mutta tiedätkö, että viime vuosisadan alussa suomalaiset keräsivät voikukan juuria kahvinkorvikkeeksi pula-aikoina? Tai että ranskalaiset ovat syöneet voikukkasalaattia (pissenlit) ylellisyystuotteena jo vuosisatojen ajan?

Huomio: Tämä on yleistä tietoa voikukasta, ei lääketieteellistä neuvontaa. Artikkelissa mainitut terveysväitteet koskevat vitamiineja ja kivennäisaineita, eivät voikukkaa hoitona. Keskustele lääkärisi kanssa ennen voikukan käyttöä, jos sinulla on terveysongelmia tai käytät lääkitystä.

 

 

Voikukan salaisuus: Miksi se kasvaa kaikkialla?

Voikukka on evoluution mestariteos. Se on yksi maailman sopeutumiskykyisimmistä kasveista, ja sillä on hyvä syy. Sen siemenet voivat lentää jopa 150 kilometrin päähän tuulessa, ja yksi kasvi voi tuottaa jopa 20 000 siementä vuodessa. Juuri voi kasvaa jopa metrin syvyyteen, mikä tekee siitä lähes mahdottoman hävittää kokonaan.

Mutta tämä hämmästyttävä elinkelpoisuus kertoo myös jotain muuta: voikukka pystyy keräämään ravinteita syvältä maaperästä, johon useimmat puutarhakasvit eivät yllä. Tämä tekee siitä yllättävän ravinnetiheän.

Mitä voikukka oikeastaan sisältää?

Monet tietävät, että voikukka sisältää vitamiineja, mutta harvat ymmärtävät kuinka paljon. Alla olevat tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietokantaan Voikukka, nuppu ja lehti, keskiarvo.

Raakana syötynä 100 grammaa voikukan lehtiä ja nuppuja sisältää:

Perusravintoaineet:

• Energia: 45 kcal (noin 2% päivittäisestä energiatarpeesta)
• Proteiini: 2.7 g
• Rasva: 0.7 g (josta tyydyttynyttä 0.2 g)
• Hiilihydraatit: 9.2 g
  • Sokerit: 1.9 g
  • Tärkkelys: 0.1 g
• Kuitu: 8.0 g (noin 32% EU:n päivittäissuosituksesta*)

Vitamiinit:

• A-vitamiini (retinoliekvivalentit): 508 µg (noin 64% *)
• Beetakaroteeni: 3052 µg
• C-vitamiini: 35.0 mg (noin 44% *)
• D-vitamiini: 0 µg
• E-vitamiini: 3.4 mg (noin 28% *)
• K-vitamiini: 778.4 µg (noin 1038% * – erittäin runsas lähde!)
• Tiamiini (B1): 0.19 mg (noin 17% *)
• Riboflaviini (B2): 0.26 mg (noin 19% *)
• Niasiini (B3): 0.81 mg (noin 5% *)
• B6-vitamiini: 0.25 mg (noin 18% *)
• Folaatti: 27.0 µg (noin 14% *)
• B12-vitamiini: 0 µg

* Prosentti EU:n päivittäissuosituksesta 

Kivennäisaineet:

• Kalium: 595 mg (noin 30%  * – erinomainen lähde!)
• Kalsium: 92.5 mg (noin 12% *)
• Magnesium: 46.5 mg (noin 12% *)
• Rauta: 1.2 mg (noin 9% *)
• Fosfori: 63.5 mg (noin 9% *)
• Sinkki: 0.5 mg (noin 5% *)
• Seleeni: 10.0 µg (noin 18% *)
• Natrium: 1.1 mg (erittäin vähän – hyvä!)

* Prosentti EU:n päivittäissuosituksesta 

Vertailua muihin kasveksiin (100 g kohti):

Ravintoaine	Voikukka	Pinaatti	Lehtikaali	Rucolasalaatti
K-vitamiini	778 µg	483 µg	817 µg	109 µg
A-vitamiini	508 µg	469 µg	500 µg	119 µg
C-vitamiini	35 mg	28 mg	120 mg	15 mg
Kalium	595 mg	558 mg	491 mg	369 mg
Kalsium	92.5 mg	99 mg	150 mg	160 mg
Kuitu	8.0 g	2.2 g	3.6 g	1.6 g

 

Huomionarvoisia havaintoja:

1. K-vitamiini: Voikukka sisältää poikkeuksellisen suuria määriä K-vitamiinia – yli 10-kertainen päivittäinen tarve 100 gramman annoksessa! Tämä on tärkeää huomioida, jos käytät verenohennuslääkkeitä (kuten varfariinia).
2. Kuitu: 8 grammaa kuitua on valtava määrä – lähes kolme kertaa enemmän kuin pinaatissa ja viisi kertaa enemmän kuin rucolassa. 
3. Kalium: Sisältää merkittävästi enemmän kaliumia kuin banaani (358 mg/100g). Kalium edistää normaalin verenpaineen ylläpitämistä.*
4. Natriumittomuus: Lähes natriuumitonta (1.1 mg), mikä tekee siitä erinomaisen vaihtoehdon niille, jotka tarvitsevat vähäsuolaista ruokavaliota.
5. A-vitamiinipitoinen: Yli puolet päivittäisestä tarpeesta 100 gramman annoksessa. A-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja limakalvojen pysymistä normaaleina.*

Nämä luvut selittävät, miksi voikukkaa on historian saatossa arvostettu erityisesti kevään ensimmäisenä tuoreena vihanneksena pitkän talven jälkeen – se tarjosi kriittisiä ravintoaineita aikana, jolloin muita tuoreita kasviksia ei ollut saatavilla.

 

Voikukan perinteinen käyttö ympäri maailmaa

Euroopassa

Keskiajalla voikukkaa kutsuttiin nimellä "leontodon" (leijonan hammas) sen sahalaitaisten lehtien vuoksi. Ranskalaiset munkit viljelivät sitä luostariensa puutarhoissa, ja ranskalainen nimi "pissenlit" viittaa perinteisiin uskomuksiin kasvin ominaisuuksista (kirjaimellisesti 'kastele vuoteeseen").

Kiinassa

Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä voikukkaa (蒲公英, púgōngyīng) on käytetty yli 1000 vuoden ajan. Sitä käytettiin erityisesti keväällä osana "kevätsiivousta" – ajatuksena oli, että talven raskaiden ruokien jälkeen keho kaipasi kevyempää ravintoa.

Pohjois-Amerikassa

Alkuperäiskansat käyttivät voikukkaa monipuolisesti: juuria syötiin keitettyinä, lehtiä salaatissa, ja kukista valmistettiin juomia. Cherokee-intiaanit käyttivät erityisesti juuria osana ruokavaliotaan.

Suomessa

1900-luvun alussa ja erityisesti sotavuosina voikukan juuria paahdettiiin ja jauhettiin kahvinkorvikkeeksi. Nuoret lehdet kerättiin kevätsalaatteihin, sillä ne olivat ensimmäisiä tuoreita vihanneksia pitkän talven jälkeen.

Mitä tiede sanoo voikukasta?

Moderni tiede on alkanut tutkia voikukkaa tarkemmin viimeisten vuosikymmenten aikana. Tässä mielenkiintoisia löydöksiä:

Inuliini ja prebioottinen vaikutus

Voikukan juuri sisältää merkittäviä määriä inuliinia, joka on prebioottinen kuitu. Prebiootit toimivat ravintona suoliston hyödyllisille bakteereille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että inuliini voi tukea suoliston mikrobiston tasapainoa, vaikka tarvitaan lisätutkimuksia juuri voikukan inuliinin vaikutuksista ihmisillä.

Terpenoidit ja flavonoidit

Voikukka sisältää yli 100 erilaista bioaktiivista yhdistettä, mukaan lukien:

• Taraxasterol (voikukalle ominainen terpeni)
• Luteolin (flavonoidi, jota löytyy myös selleristä ja paprikkasta)
• Klorogeenihappo (sama yhdiste, joka antaa kahville osan sen terveydellisistä ominaisuuksista)

Nämä yhdisteet ovat tutkimusten mielenkiinnon kohteena, mutta on tärkeää ymmärtää, että laboratorio-olosuhteet ja eläinkokeet eivät suoraan vastaa vaikutuksia ihmiskehossa.

Mielenkiintoinen eläintutkimus

Vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että voikukan uute vaikutti rottien ruoansulatuskanavan lihaksiin. Tutkijat havaitsivat muutoksia ohutsuolen liikkuvuudessa. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21453412/

On kuitenkin äärimmäisen tärkeää huomata:

• Tutkimus tehtiin rotilla, ei ihmisillä
• Laboratorio-olosuhteet eroavat merkittävästi todellisesta kulutuksesta
• Tarvitaan laajoja kliinisiä tutkimuksia ihmisillä ennen lopullisia johtopäätöksiä

Kalium ja verenpaine

Eräs laaja-alainen meta-analyysi tutki kaliumin vaikutusta verenpaineeseen yli 100 000 osallistujalla. Tutkimus vahvisti, että riittävä kaliumin saanti edistää normaalin verenpaineen ylläpitämistä. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26039623/ Voikukka on luonnollinen kaliumin lähde, mutta tämä ei tarkoita, että se "hoitaisi" korkeaa verenpainetta – se yksinkertaisesti sisältää ravintoaineen, joka edistää normaalia verenpaineen ylläpitämistä osana tasapainoista ruokavaliota.

 

 

Voikukan käyttö nykyaikana

Tuoreet lehdet

Nuoret, ennen kukintaa poimitut lehdet ovat vähemmän katkeria ja sopivat erinomaisesti salaatteihin. Vanhemmat lehdet kannattaa blanseerata katkeruuden vähentämiseksi.

Vinkki: Kerää voikukan lehtiä vain puhtailta alueilta, kaukana teistä ja käsitellyistä nurmikoista.

Voikukkamehut ja -uutteet

Nykyaikaiset käsittelymenetelmät mahdollistavat voikukan käytön keskittyneinä mehuina ja uutteina, joissa ravintoaineet säilyvät. Tämä on kätevä tapa saada voikukan ravintoaineita ilman tarvetta kerätä ja käsitellä tuoretta kasvia.

Voikukkajuuri kahvinkorvikkeena

Paahdettua voikukkajuurta käytetään edelleen kahvittomana kuumajuomana. Se ei sisällä kofeiinia, mutta tarjoaa maaisen, hieman pähkinäisen maun. Inuliinipitoisuus tekee siitä mielenkiintoisen vaihtoehdon niille, jotka haluavat lisätä kuidun saantia ruokavaliossa.

Voikukka osana modernin tutkimuksen kiinnostuksen kohteita

Viime vuosina voikukka on noussut uudelleen tutkijoiden mielenkiinnon kohteeksi useissa eri maissa:

Saksassa Deutsche Forschungsgemeinschaft on rahoittanut useita tutkimusprojekteja, jotka keskittyvät voikukan bioaktiivisiin yhdisteisiin.

Kanadassa Windsor'in yliopisto on tutkinut voikukan uutteita erityisesti sen sisältämien flavonoidien osalta.

Kiinassa perinteisen lääketieteen tutkimuskeskukset ovat systemaattisesti dokumentoineet voikukan käyttöä historian saatossa ja vertailevat sitä moderniin tieteelliseen tietoon.

Kaikki tämä tutkimus on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Useimmat tutkimukset ovat joko in vitro (laboratoriossa) tai eläinkokeita. Tarvitaan laajamittaisia, satunnaistettuja, kontrolloiduja kliinisiä tutkimuksia ihmisillä ennen kuin voidaan tehdä vahvoja väitteitä voikukan terveysvaikutuksista.

Varoitukset ja yhteisvaikutukset

Vaikka voikukka on yleisesti turvallinen, on tiettyjä asioita, jotka tulee huomioida:

Allergiat

Jos olet allerginen korikasvien heimon kasveille (esim. kamomilla, tarhasauramo, päivänkakkara), voit olla allerginen myös voikukalle.

Lääkkeiden yhteisvaikutukset

Voikukka voi olla vuorovaikutuksessa tiettyjen lääkkeiden kanssa:

• Diureetit (nesteenpoistolääkkeet): Voikukka sisältää runsaasti kaliumia
• Diabeteslääkkeet: Voikukka voi vaikuttaa verensokerin tasapainoon
• Verenohennuslääkkeet: K-vitamiinipitoisuus voi olla merkityksellinen

Keskustele aina lääkärisi kanssa ennen uuden ravintolisän aloittamista, erityisesti jos käytät säännöllisesti lääkitystä.

Kestävyys ja tulevaisuus

Mielenkiintoista on, että voikukka on yksi kestävimmistä ravinnonlähteistä:

• Kasvaa ilman torjunta-aineita
• Ei vaadi lannoitusta
• Kasvaa lähes missä tahansa
• Uusiutuu vuosittain
• Tarjoaa ravintoa mehiläisille ja muille pölyttäjille

Jotkin tutkimuslaitokset ovat jopa tutkineet voikukkaa vaihtoehtoisena kumilähteenä. Venäläinen voikukka (Taraxacum kok-saghyz) sisältää lateksia juurissaan, ja sitä tutkitaan mahdollisena kestävänä kumiraaka-aineen lähteenä.

Yhteenveto

Voikukka on paljon enemmän kuin vain puutarhan rikkaruoho. Se on ollut osa ihmisten ruokavaliota vuosituhansia, ja moderni tiede alkaa ymmärtää, miksi. Sen poikkeuksellinen ravintoainepitoisuus, bioaktiiviset yhdisteet ja historiallinen käyttö tekevät siitä mielenkiintoisen tutkimuskohteen.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että voikukka on osa tasapainoista ruokavaliota, ei ihmelääke. Sen sisältämät vitamiinit ja kivennäisaineet edistävät normaaleja kehon toimintoja, kuten energia-aineenvaihduntaa, immuunijärjestelmän toimintaa ja solujen suojaamista oksidatiiviselta stressiltä.

Jos harkitset voikukan lisäämistä ruokavalioosi ravintolisänä, keskustele lääkärisi kanssa varmistaaksesi, että se sopii sinun yksilölliseen tilanteeseesi ja mahdollisiin lääkityksiin.

Lopuksi

Ehkä seuraavan kerran kun näet voikukan nousemassa nurmikoltasi, voit nähdä sen eri valossa – ei ärsyttävänä rikkaruohona, vaan osana pitkää kulttuurista ja ravitsemuksellista historiaa, joka jatkaa kehittymistään tieteellisen tutkimuksen myötä.

---

*Virallisesti hyväksytyt terveysväitteet:

• C-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja auttaa suojaamaan soluja oksidatiiviselta stressiltä
• B2-vitamiini edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja auttaa suojaamaan soluja oksidatiiviselta stressiltä
• B6-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa
• B1-vitamiini edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa
• A-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja limakalvojen pysymistä normaaleina
• Kalium edistää normaalin verenpaineen ylläpitämistä
• Rauta edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa, normaalia punasolujen ja hemoglobiinin muodostumista sekä normaalia hapen kuljetusta kehossa
• Kalsium edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa
• Kupari auttaa suojaamaan soluja oksidatiiviselta stressiltä
• Mangaani edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja auttaa suojaamaan soluja oksidatiiviselta stressiltä

Nämä väitteet perustuvat EU:n hyväksymiin terveysväitteisiin ravintoaineille ja ovat tieteellisesti vahvistettuja.